Viime aikoina uutissyötteet ovat täyttyneet pienten tapahtumien selviytymistaisteluista ja lopettamisilmoituksista. Savonlinnan kv-luontoelokuvafestivaalit ja Rockfest-kiertue pitävät tauon vuonna 2024. Yläkaupungin yö Jyväskylässä on onnistuttu järjestämään pitkän kamppailun, kampanjoinnin ja yhteistyöponnistelujen jälkeen. Lappeenrannassa perinteikäs LPRHC-festivaali päättää puolestaan reilun kymmenen vuoden taipaleensa tänä vuonna, väsymyksen ja kasvaneiden kulujen vuoksi. (Rakkola 2023; Rantala 2023; Matintupa 2023; Fräntilä 2023.) Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Voisimmeko tehdä olemassa oleville rakenteille jotain, jotta tapahtumien tekeminen olisi alueilla mielekkäämpää ja lopettamisilmoituksilta vältyttäisiin?
Tapahtumat kertovat alueen yhteisöistä ja ovat sijoitus paikalliseen hyvinvointiin ja vetovoimaan
Tapahtumien järjestäminen on hikinen ja pitkä maraton. Tapahtumatuottaja on taitava moniosaaja ja organisoija, joka pitää käsissään useita eri alihankintaketjuja ja aiheita. Tuottajan vastuulla on muun muassa yhteistyökumppaneiden hankinta, rahoitus, infran sekä ohjelman rakentaminen sekä markkinointi, viestintä ja myynti. Lisäksi tuottaja tuntee parhaiten lainsäädännön ja lupakäytänteet aina liittyen maankäytöstä ympäristötoimeen ja elintarvikkeista kokoontumisten toteutukseen saakka.
Hallitsetko sinä kaikki em. osa-alueet? Tai tekisitkö tällaista työtä, jos korvaus työstä voi olla huonona vuotena pyöreät nolla euroa, työn yleensä vaatiessa vähintään puolen vuoden panoksen? Niinpä. Tapahtumien taustalla onkin usein innokas pieni yhteisö tai työryhmä, joita yhdistää rahan sijasta intohimo yhteiseen tekemiseen ja yhteiseen teemaan. Sitenpä, jos tiedät jonkun järjestävän sinun alueellasi tapahtumaa, annan vinkin: Pidä näistä ihmisistä kiinni! Tue, keskustele tai tee mitä vain, että hän/he haluavat järjestää tapahtuman lähistölläsi myös ensi vuonna.
Tukemisella on tärkeä rooli jatkuvuuden varmistamisessa. Tapahtumien tulevaisuutta ei voida taata pelkästään myöntämällä tapahtumalle rahaa. Tarvitaan myös osallistumista tapahtuman konseptin kehittämiseen. Tapahtuman ohjelman ja toteutuksessa vastaavana voi olla yhdestä kahteen ihmistä, joista kummatkin usein ovat myös palkkatöissä muualla. Osa-aikaiset tekijät luovat tapahtuman raamit vapaa-ajallaan. Missä vaiheessa tapahtuman kehitystyö ja laajentuminen pääsee siten konkreettisesti tapahtumaan? Usein tästä syystä pieniä tapahtumia toteutetaankin tutulla ja turvallisella tavalla – pienin vuosittaisin muutoksin, koska muuhun ei ole resursseja. Toimintatapoja muutetaan ja kehitetään – kärjistäen – vain pakon edessä. Tämä johtaa myös usein väsymykseen ja siihen, ettei intohimoa tekemiseen enää löydy.
Kuva 1. Tekoälyn (Dall-E) avulla toteutettu illustrointi tapahtuman vaikutuksista asukkaiden hyvinvointiin ja yhteistyöhön. (Kuva: Jarkko Kääriäinen)
Tapahtumat vaikuttavat suoraan paikkakunnasta syntyvään ja siitä jäävään mielikuvaan (esim. Mikkonen & Lahovuo 2014). Tapahtumiin liittyvät mielikuvat kiinnittyvät suoraan myös alueeseen. Tapahtumat vaikuttavat esimerkiksi tällä tavoin suoraan siihen, millaisena alue nähdään ja koetaan tai millaisia mielikuvia kaupunkiin liitetään. Matkailun yhteydessä puhutaankin transformatiivisuudesta – muutoksesta, uuden oppimisesta ja kehittymisestä. Matkailija voi muodostaa uuden mielikuvan aiemman mielikuvan ”päälle”, jonka pohjana ovat kokemukset ja kohtaamiset paikassa – kuten tapahtumissa. (esim. Godovykh 2024.) Tapahtumien vaikutukset eivät rajaudu vain matkailijoihin, vaan tapahtumien sosiaaliset vaikutukset peilautuvat suoraan myös paikallisiin asukkaisiin yhteisöihin ja kokemuksiin, millaisena kaupunki asuintilana koetaan (Esim. Wallstam & Kornenberg 2022; Klinmalai & Kaewlai 2023).
Voidaan siis todeta, että tapahtumat ovat tärkeitä niiden tekijöille ja alueille, missä ne järjestetään. Siksi on tärkeää löytää keinoja alan tukemiseksi ja yhteiselle kehittämiselle. Tapahtumien, alueen asukkaiden ja yrittäjien välille tulee luoda parempi paikallinen ja valtakunnallinen keskusteluyhteys – eräänlainen tukiverkosto, jonka kautta kaupungit, yhdistykset ja yritykset ja vaikka paikalliset hankkeet voivat osallistua tapahtumien toteutukseen ja ennen kaikkea niiden kehittämiseen. Kuten alussa todettiin, vaikka tuottaja on moniosaaja, ei hänelläkään ole kaikkien alojen syvällisintä osaamista. Verkoston kautta jaetaan tietoa, kokemuksia ja tekemisen tapoja. Autetaan kehittymään ja koulutetaan, sparrataan ja tuotetaan uutta sisältöä tapahtumien yhteyteen. Yhteistyöverkoston luominen ja sen kehittäminen olisi win-win-tilanne kaikille osapuolille. Se edistää kuntien matkailutulojen kertymistä, tuo tapahtumalle uusia ideoita, toteutusmalleja ja kumppanuuksia sekä yrityksille lisää liiketoimintaa ja asiakkaita.
Yhteenveto
Voisimmeko siis tehdä jotain toisin pitääksemme alueemme tapahtumat elinvoimaisena ja niiden tekijät tyytyväisinä? Uskallan väittää, että voimme. Kysymys on enemmänkin halusta huomioida toimiala ja halusta muuttaa olemassa olevia käytänteitä. Meillä ei ole varaa jättää tapahtumakenttää oman onnensa nojaan. Tapahtumateollisuus ry:n perustaminen vuonna 2020 on ollut ensimmäinen askel valtakunnalliseen järjestäytymiseen, alan tunnistamiseen sekä sen tunnustamiseen. Nyt tarvitaan myös alueellista järjestäytymistä ja verkostoitumista.
Tapahtumilla on merkittävä vaikutus alueen kehittymiseen ja myös suoriin verotuloihin. Puhutaan sitten suorista aluetaloudellisista, sosiaalisista ja yhteisöllisistä vaikutuksista, asukkaiden hyvinvoinnista tai alueen imagosta ja brändistä. Oli tapahtumat sitten kaupallisia suurtapahtumia tai pienen kulmapubin järjestämiä keikkoja, kuvataiteilijan gallerian avajaisia tai yhteisöllisen kaupunginosatapahtuman toteutusta – kaikilla tapahtumilla on valtava merkitys kohtaamisten mahdollistajina ja ihmisten liikuttajina. Tapahtumiin yhteisesti panostamalla voimme luoda parempia puitteita ihmisten välisille kohtaamisille, ainutkertaisten elämysten syntymiselle sekä yhteisöllisyyden kasvamiselle.
LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -ryhmähankkeessa etsitään keinoja auttaa olemassa olevia tapahtumia kehittymään ja löytämään kumppaneita sekä maakunnan sisältä että valtakunnallisesti. Hankkeen tarpeen pohjalla on mm. havainto, että alueen tapahtumista keskustellaan harvoin toimiala- ja kaupunkirajojen yli. Tavoitteena hankkeessa onkin murtaa totuttuja toimintatapoja ja kehittää tapahtumakenttää ja sen ympärillä olevaa yhteistyötä ja verkostoa.
Lähteet
Fräntilä, J. 2023. 50 000 kävijää keräävä jyväskyläläisfestivaali vaikeuksissa: ”Kulujen koko ajan kasvaessa tulopuoli ei ole pysynyt mukana”. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://www.rumba.fi/uutiset/50-000-kavijaa-keraava-jyvaskylalaisfestivaali-vaikeuksissa-kulujen-koko-ajan-kasvaessa-tulopuoli-ei-ole-pysynyt-mukana/
Godovykh, M. 2024. Transformative experiences in tourism: where, when, with whom, and how does tourists’ transformation occur? Front. Sustain. Tour. Vol. 3, 2813-2815. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3389/frsut.2024.1377844
Klinmalai, S. & Kaewlai, P. 2023. Major Event-led Strategy for Urban Development and Revitalization. Journal of Architechtural/Plannin Research and Studies. 20:2, 123-142. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.56261/jars.v20.251603
Matintupa, M. 2023. Savonlinnan luontoelokuvafestivaalia ei järjestetä ensi kesänä – tapahtuman tulevaisuus on hämärän peitossa. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20060382
Mikkonen, J. & Lahovuo I. 2014. Tapahtumat matkakohteen imagon rakentajina -hankkeen loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/14819/urn_nbn_fi_uef-20150087.pdf?sequence=1&isAllowed=yx
Rantanen, A. 2023. Kaupunkifestivaali Yläkaupugin yön järjestäminen on yhä vaakalaudalla Jyväskylässä. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20070079
Rakkola, V. 2023. Lappeenrannan Linnoitus on kohta ison punk- ja hardcorefestivaalin keskipiste – LPRHC Fest jättää samalla isot jäähyväiset. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20079217
Wallstam, M. & Kornenberg, K. 2022. The Role of Major Sports Events in Regional Communities: A Spatial Approach to the Analysis of Social Impacts. Event Management. Vol. 26(5), 1025-1039. Viitattu 15.4. Saatavissa https://doi.org/10.3727/152599522X16419948390781
Kirjoittaja
Jarkko Kääriäinen työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa sekä projektipäällikkönä Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeessa sekä myös satunnaisena tapahtumien tuottajana sekä niiden kokijana.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/people-masses-event-berlin-germany-271221/ (Kikos, Pixabay License)
Julkaistu 16.4.2024
Viittausohje
Kääriäinen, J. 2024. Tapahtumat alustana hyvinvoinnille ja kaupungin vetovoimalle. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tapahtumat-alustana-hyvinvoinnille-ja-kaupungin-vetovoimalle/